Rantapohja -lehti 3/2016

Miksi maataloutta tuetaan?

Puimassa syksyllä 2016

Suomalainen maatalousyrittäjä ottaisi mieluiten kaiken tulonsa markkinoilta. Maataloutta tuetaan kaikissa EU-maissa siksi, että tuottaja saisi toimeentulon työstään ja ruoan kuluttajahinnat pysyisivät kohtuullisen alhaisina.  Eli Euroopan unionin jäsenmaissa sekä kaikissa itseään sivistysvaltioiksi kutsuvissa maissa maksetaan maataloudelle tukea, koska tuottajahinnat eivät riitä kattamaan todellisia tuotantokustannuksia. Suomi ei ole tässä mikään poikkeama.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat teoreettista harhaa. Maailmanmarkkinoilla liikkuu alle 10 % maailman maataloustuotannosta. Suurin osa ruoasta tuotetaan paikallisesti ja sen todellinen tuotantokustannus on korkeampi kuin maailmanmarkkinahinta. Maailmanmarkkinahintoja pitää alhaalla maailmanmarkkinoiden ylijäämäluonne. Siellä missä olisi kysyntää, ei ole maksukykyä ja siellä missä on maksukykyä, ei ole maksuhaluja. Tässä rajapinnassa toimivat mm. kaupan sisäänostajat, jotka jahtaavat maailmalla kotia etsiviä bulkkieriä ja painavat kotimaisia hintoja alas. Kuluttajan hyöty tästä on marginaalinen. 
 
Suurin este tukien purkamiselle on, että sen jälkeen jokainen kuluttaja maksaisi ruoasta sen oikean hinnan. Hinnan, josta viljelijä, elintarviketyöläinen, kuljetusyrittäjä ja koko muu elintarvikeketju saisivat palkan työlleen. On pelkkää haihattelua kuvitella, että Suomi voisi jättäytyä tuontiruoan varaan. Ilman omaa maataloustuotantoa meille myytävä ruoka voitaisiin hinnoitella vapaasti ja nykyisenkaltainen bulkkierien haaliminen maailmanmarkkinoilta kävisi mahdottomaksi. Samalla pitäisi löytää uusi työpaikka isolle osaa nykyisistä yli 300 000:sta elintarvikeketjun työläisestä.
Suomalaisen veronmaksajan ja kuluttajan kukkarosta maksettava EU-jäsenmaksu ei todellakaan vähene, vaikka viljely Suomesta loppuisi, koska ALV- ja BKT- perusteisten EU- jäsenmaksujen lisäksi suomalainen kuluttaja joutuu maksamaan 90 % kolmansista maista tuotavien tuotteiden tullista. Suomi saa kantaa tullista vain kymmenen prosenttia. Myös ruoan kysynnän kasvu maailmalla kasvattaisi entisestään kuluttajan maksamaa ruokalaskua tuontiruoan varaan jättäydyttäessä, puhumattakaan kansantaloudellemme aiheutuvista menetyksistä. 

Jo nyt tuontielintarvikkeet painavat vaihtotasettamme useita miljardeja miinukselle. Venäjän pakotekiista aiheuttaa elintarvikemarkkinoihin poikkeaman, joka ikävä kyllä näyttää jatkuvan. Tilanne on näkynyt kuluttajille joidenkin tuotteiden hinnan alenemisena, millä ei ole mitään tekemistä ruoan oikean hinnan kanssa. Näiden markkinahäiriöiden vaikutus poistuu toivottavasti pakotteiden poistumisen myötä.    

 Maataloustuotteiden markkinahintojen laskun kokonaisvaikutusten arvioidaan olevan vuositasolla 250-300 miljoonaa euroa suomalaiselle maataloudelle. Sen lisäksi maataloustukia leikattiin viime vuonna yli 70 miljoonalla eurolla. Maaseutuvirasto lykkäsi vuoden 2015 tukimaksatuksia 250 miljoonan euron osalta puolella vuodella. Ei ministeriön hehkuttamaa ruokapolitiikkaa tällä tavoin hoideta.

Suomalaista ruokaa, elintarviketeollisuutta tai maaseutua ei ole ilman kannattavaa maataloutta. Maatalouden kehitys kuluttajien toivomaan suuntaan vaatii investointeja ja uskoa tulevaisuuteen. Me suomalaiset olemme reilua kansaa. Selvitetään ruokamme alkuperä ja vaaditaan ruokaa, joka tuotetaan vastuullisesti huolehtien ihmisistä, eläimistä ja ympäristöstä. Suositaan kotimaista.  Suomalaista ruokaa ei nimittäin ole ilman suomalaista maataloutta.

Antti Huttu-Hiltunen
Oulun kaupunginvaltuuston jäsen
Suomen keskusta