Aurinkoiset kiitokset ja syvä kummarrus luottamuksesta äänestäjille ja tukihenkilöille. Työ Oulun kaupunginvaltuustossa yhteisten asioiden hoitamiseksi jatkuu.

Oulun kaupungin kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät panostuksia

Tulevaisuuden kunta, Oulun kaupunki, pitää nähdä koko alueensa kehittämiskeskuksena. Nyt tarvitaan koulutuksen, tutkimuksen ja elinvoiman puolestapuhujia. Kaupungin elinkeinopolitiikka on yksi tärkeimmistä kunnan yleiseen toimialaan kuuluvia elinvoiman ulottuvuustekijöitä.Yhdessä maakunnan kanssa järjestettävät hyvät ja laadukkaat palvelut, terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä tuottavat ja työpaikkoja tarjoavat yritykset muodostavat Oulun kaupungin elinvoiman kiintopisteet. Maan hankinta ja maankäytön suunnittelu ja maankäyttö ovat yksi tärkeimmistä kunnan kehittämisen välineistä.

Myös Sote -tulee nähdä elinvoimaa kasvattavana asiana. Ja vaikka sote -järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle, tulee kunnassa seurata ja ohjata palvelutasopäätöksen toteutumista. Perusterveydenhuollon resurssoinnin vahvistaminen (lääkärille pääsy),  sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja valinnanvapaus hakevat paikkaansa sekä Oulussa että maakunnassa.Näitä yhteisiä asioita haluan jatkossakin olla viemässä eteenpäin.Olen kuulolla, ota rohkeasti yhteyttä.
 




Antti Huttu-Hiltunen
Opettaja, KM.
Oulun kaupunginvaltuutettu
Hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen puheenjohtaja

Maakunnallinen ja alueellinen yhteistyö elinvoiman edellytykset

Oulun kaupungin kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät panostuksia. Osaaminen ja osaava yhteistyö eri elinkeinopoliittisten toimijoiden kanssa ovat avainasemassa kaupungin kehittäessä elinkeinopolitiikkaansa. Se on yksi tärkeimmistä kunnan/kaupungin yleiseen toimialaan kuuluvia elinvoiman ulottuvuustekijöitä. 

Yhdessä maakunnan kanssa järjestettävät hyvät ja laadukkaat palvelut, terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä tuottavat ja työpaikkoja tarjoavat yritykset muodostavat Oulun kaupungin elinvoiman kiintopisteet. Lisäksi alueellinen ja maakunnallinen elinkeinopoliittinen yhteistyö ja sen myönteinen kehitys on kaikkien etu. Onnistunut yrittäjyys alueella muodostaa sen jakovaran, jolla palvelut rahoitetaan.

Myös Sote kuuluu nähdä elinvoimatekijänä. Yleisesti sotesektori on nähty Kankkulan kaivona, johon veroeurot uppoavat. Uudistuvassa maakunnassa sote tulisi nähdä vahvana elinvoimatekijänä. Nordean ekonomistin P. Sorjosen mukaan "Soteala" on suurempi kuin yksikään teollisuuden ala, neljä kertaa suurempi kuin metsäteollisuus ja työllistäjänä maan toiseksi suurin kaupan alan jälkeen. Uudistus mahdollistaa yritystoiminnan ja palvelukonseptien kehittämisen sekä tarjoaa yritysten mukaan tulon entistä vahvemmin palvelun tuottajiksi.     

Tasokas koulutus on tasavallan toinen kruununjalokivi

Suomalainen perusopetus on saanut tunnustuksia laadustaan.Tasokas koulutus on tasavallan toinen kruununjalokivi, jota ei saa päästää kolhiintumaan. 

Suomen peruskoululaisten nousu kärkisijoille ns. Pisa-testeissä on herättänyt maailmalla vahvan kiinnostuksen suomalaista koulua kohtaan. Lisäksi jokin aika sitten saatiin myllyyn uutta vettä, kun koulutuspalvelualan kansainvälinen yhtiö Pearson julkisti kansallisia koulutusmalleja vertailevan tutkimuksensa 50 maasta.

Yhtiö luonnehtii Suomea ja Etelä-Koreaa "koulutuksen supervalloiksi". Tutkimuksen tekijät löytävät kuitenkin kaksi tärkeää yhteistä nimittäjää näistä maista: Korkeatasoiset opettajat ja koulutuksen arvostuksen.

Kansakunnalle, jonka tulevaisuudennäkymät eivät ole kovin valoisat, laadukkaan koulutuksen ylläpidon tulee olla keskeinen tavoite. Siksi opettajien pitää saada ansaitsemansa arvostus = itsensä kehittäminen, työn vapaus ja palkka.

Turvallisuusyksiköitämme ovat koti, kylä, kylätalo, koulu ja asuinalue

Kodin, kotikylän ja lähiympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa, oli sitten kysymyksessä lapsiperhe, ikäihmiset, aikuisväestö tai yksineläjät. 

Valtion ja kuntien yleisestä taloudellisesta taantumasta, maakunta-hallinnon/SoTe- uudistuksesta johtuen maamme kunnat tarvitsevat rinnalleen vapaaehtoisia kolmannen sektorin toimijoita, koska monikaan kunta tai kaupunki ei pysty yksin vastaamaan tuon ajan haasteisiin haja-asutusalueillaan.

Kylien kehittäminen on paljolti kylän ja siinä toimivien yhdistysten oman aktiivisuuden, toimeliaisuuden ja kekseliäisyyden varassa.Kuka muu muka tulisi korjaamaan esim. kylätaloa, niittämään tienvarsiheiniä tai järjestämään toimintapäiviä, elleivät kyläläiset ja yhdistysväki ITSE.

Huoli ympäristöstä ? kohti luonnonvara ja biotaloutta

Ilmastonmuutos ja resurssien niukkeneminen edellyttävät biotalouden kehittämistä. Älykäs teknologia mahdollistaa uudet tavat kehittää energiatehokkuutta ja kierrätystä. Suomen metsäteollisuudellakin on edessään suuri loikka kohti biopohjaisia tuotteita ja palveluita.
Tässä on juuri nyt huippuhieno mahdollisuus koko Suomen taloudelle! 

Cleantech on alue, johon pitää panostaa vahvasti Suomessa. Cleantech yritykset edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Oulu ja Suomi tunnetaan pian Cleantechin ydinalueina.

Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan uusia työpaikkoja sekä saavutetaan ilmastointitavoite.Tilastokseskuksen mukaan( 14.4.2015)  biotalouden tuotos (liikevaihto) on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa käyvin hinnoin.

Suositaan lähiruokaa kaupungin hankinnoissa

Ruoan kotimaisuus/lähiruoka julkisissa ruokapalveluissa on valitettavasti edelleen taka-alalla, kun kaupungeissa ja kunnissa tehdään päätöksiä hankinnoista. Näin siitä huolimatta, että hankintalaki ei estä kotimaisten tuotteiden käyttöä. Oulun kaupunginvaltuustossa keskustelemme usein budjettirahoituksen vaikuttavuudesta, eli siitä onko sijoitetuilla vero euroilla saatu tuloksia.

Voinko tulevaisuudessa ilokseni todeta, että ne lisäpanostukset, joita Lööki Oy:n (  Oulun kaupungin ja PPSHP:n yhteiskeittiö) johto ja hallitus vuosittain lähiruokanimikkeen alle toivottavasti lisäävät, ovat tuottaneet tuloksia? Tämä vaatii sitoutumista ko. asiaan. Tullaanhan Löökin keittiössä tekemään 25 000- 30 000 annosta/päivä. Vastuullinen kuluttaminen ja syöminen on arkipäivää. 

Useimmiten on kiinni tahdosta käyttää ja suosia lähiruokaa kuntatasolla tehtävissä valinnoissa. Ruokatuotanto työllistää valtavan määrän ihmisiä pelloilta, teollisuuden kautta palvelualoille.Esimerkkinä voisin mainita Pohjolan Maidon Oulun meijerin Maikkulassa. Se jalostaa Oulun ympäristöstä ja pohjoispuolella tuotettua maitoa 160 milj. litraa vuodessa ja itse meijerissä on 300 hlöä töissä ja 140 autoa vuorokaudessa tuo tai vie maitojalosteita sieltä vuorokaudessa.

Lienevätkö lähiruoan monet positiiviset kerrannaisvaikutukset nykyisin kaikille vielä selviä?

Lähidemokratiaa lisättävä

Mitkään kansalais- ja lähidemokratian laajentamiseen tähtäävät  toimet eivät voi menestyä, elleivät kansalaiset ja valtuutetut pääse vaikuttamaan riittävässä määrin jo suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa käytävään keskusteluun ja linajuksiin.

Kuntaliitosten myötä on syntynyt pinta-alaltaan suuria kuntia ja kaupunkeja ja jotta lähidemokratia todella pelaisi, on meidän esimerkiksi Oulun kaupungissa muodostettava ns. aluelautakunnat. Aluelautakunnille pitää saada oma budjetti ja oma virkamies valmistelemaan, esittelemään ja toimeenpanemaan asioita. Aluelautakunnan virkamiehenä( oman toimensa ohella) voisi toimia esimerkiksi aluepäällikkö tai alueellisen tuen palveluvastaava.

Terveysteknologian tulee olla kaupunkimme kehittämisen kärkiä

Suomen terveydenhuoltojärjestelmämme toimivin osa on yo-sairaaloiden erikoissairaanhoito. Ilman tutkimusta ja siihen tarvittavaa panostusta ei Suomen kansantalouskaan pääse nousemaan suosta johon olemme uponneet. 

Onhan terveysteknologia noussut Suomessa viime vuonna (2016) korkean teknologian vientialoista ykköspaikalle. Ilman tutkimusta ei myöskään pystytä vaikuttamaan hoitokäytäntöihin. Oulun yliopistossa on tehty laaja selvitys kliinisen tutkimuksen vaikuttavuudesta. 

Selvityksessä käy ilmi, että Oulun Yo-sairaalassa tehdään laadukasta kliinistä tutkimusta ja huomattava osa tutkimustuloksista pystytään viemään käytännön kliiniseen toimintaan siten, että käyttöön on saatu aiempaa tehokkaampia ja turvallisempia menetelmiä diagnoosien tekemiseen ja potilaiden hoitamiseen. Lisäksi hoidoista aiheutuvat kustannukset vähentyvät. Esim. lasten kitarisaleikkauksista luopuminen (ja laitetaan ns. ilmastointiputket korviin) lasten korvatulehdusten ehkäisemiseksi tuo laskennallisesti 2,3 milj. euron säästöt vuodessa.