Hei, olen Antti Huttu-Hiltunen.

Koulutukseltani olen kasvatustieteiden maisteri
(Oulun yliopistossa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto). 
Lisäksi olen suorittanut Oulun yliopistossa talous-, hallinto ja johtaminen- opintokokonaisuuden.

Minulla on pitkä ja monipuolinen kokemus yhteisten asioiden hoitamisessa. Kunnan, seutukunnan, seurakuntien, kaupungin, maakunnan, pelastuslaitoksen ja  sairaanhoitopiirin julkisen puolen luottamustehtävien lisäksi olen ollut mukana ja olen monissa osakeyhtiöissä ja osuustoimintaliikkeissä luottamushenkilönä.

Myös julkisyhteisö voi olla osuuskunnan aktiivinen perustaja. Esimerkiksi Oulussa kotipaikkaansa pitävän Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan, Tervian,takana on kolme sairaanhoitopiiriä ja kaksi kuntayhtymää.Olen ollut ko. osuuskuntaa perustamassa sen ohjausryhmän puheenjohtajana (2018-2019) ja ensimmäisenä hallintoneuvoston puheenjohtajana. Tervia -osuuskunta tarjoaa erikoislääkäripalveluita ja on alueellaan menestyksekkäästi ratkonut lääkäreiden saatavuuteen liittyviä ongelmia.

Harrastuksina minulla on metsänhoito, penkkiurheilu ja lenkkeily Suomenlapinkoira Nallen kanssa.

Nyt Suomessa toteutettava aluevaali tammikuussa 2022 on historiallisen tärkeä. Aluevaalissa ratkaistaan linja lähipalvelujen edistämisen ja palvelujen keskittämiseen pyrkimisen välillä.Jokaisessa kunnassa ja liitoskunnassa on oltava vähintään yksi sosiaali- ja terveydenhuollon asema.

Äänestä ja vaikuta. Alla näet tärkeimmät vaaliteemani.
 
Mottoni on: Vesi virtaa, mutta maa pysyy.

Perusterveydenhuollon resurssointi eli hoitajalle ja lääkärille pääsy pitää olla alueuudistuksen punaisena lankana.

Aluevaalikampanjan aloitus la 27.11.2021 yhdessä Pirkko Mattilan kanssa Kiimingin ja Ylikiimingin S-markettien edustalla. Mm. 350 ruisleipää jaettiin

Teema 1: Perusterveydenhuollon resurssointi kuntoon

Perusterveydenhuollon resurssointi eli hoitajalle ja lääkärille pääsy pitää olla alueuudistuksen punaisena lankana. 

Meillä on Suomessa noin 2 miljoona ihmistä työterveyshuollon piirissä. Loput eli noin 3,5 miljoonaa ihmistä on perusterveydenhuollon palveluita käyttämässä. 

Perusterveydenhuollon taso, hoitajalle ja lääkäriin pääsy pitää saada samalle tasolle kuin työssäkäyvien työterveyshuolto on.

Teema 2: Sosiaali- ja terveydenhuollon eheyttäminen ja hoito- ja palveluketjut kuntoon

Tavoitteena täytyy olla, että perus- ja erikoistason sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan toiminnallisesti yhdistettyä.

Yhteistyön keskiössä on oltava asiakkaat ja heille tarjottavien palveluiden kehittäminen.

Hoito- ja palveluketjujen, siis kotoa kotiin, uudistaminen on välttämätöntä laadukkaiden palveluiden takaamiseksi.Erikoissairaanhoidon palvelukysynnän voimakkaaseen kasvuun voidaan vastata vahvistamalla peruspalveluita.

Teema 3: Tietojärjestelmien yhteensovittaminen alueella mahdollisimman kattavasti ja nopeasti

Tietojärjestelmien yhteensovittaminen maakunnan/alueen toimijoiden kesken on tämän alueuudistuksen yksi suurimmista ja tärkeimmistä operatiivisista hankkeista.Kuntaliitoksissa on jo havaittu se, että ohjelmistot eivät "keskustele" keskenään.

Päällekkäiset järjestelmät tulee poistaa sekä muokata eri järjestelmät yhteensopiviksi.Näissä suurissa ja tärkeissä investoinneissa tullee käyttää kotimaista osaamista. Kotimaiseen osaamiseen satsaamista puoltaa myös se, että meillä Suomessa ja Oulussa on jo hyvää osaamista, kuten ESKO- potilastietojärjestelmä, joka on Oulun yliopistollisessa sairaalassa jo 1990- luvulla luotu/ tehty innovaatio.

ESKO-potilastietojärjestelmän (ptj) kehittämiseksi on perustettu osakeyhtiö. ESKO-ptj on hyvin muuntojoustava järjestelmä ja siitä saadaan sosiaali,- perusterveydenhuollon- ja erikoissairaanhoidon tarpeisiin kustannuksia alentava ja sääntelymme erityistarpeisiin sopiva kotimainen käyttäjä- ja asiakaslähtöinen työväline.

Tulevaisuuden kunnan kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät panostuksia

Tulevaisuuden kunta pitää nähdä koko alueensa kehittämiskeskuksena. Nyt tarvitaan koulutuksen, tutkimuksen ja elinvoiman puolestapuhujia. Kunnan elinkeinopolitiikka on yksi tärkeimmistä kunnan yleiseen toimialaan kuuluvia elinvoiman ulottuvuustekijöitä. Yhdessä maakunnan alueen kanssa järjestettävät hyvät ja laadukkaat palvelut, terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä tuottavat ja työpaikkoja tarjoavat yritykset muodostavat tulevaisuuden kunnan elinvoiman kiintopisteet. Maan hankinta ja maankäytön suunnittelu ja maankäyttö ovat yksi tärkeimmistä kunnan kehittämisen välineistä.

Myös Sote -tulee nähdä elinvoimaa kasvattavana asiana. Ja vaikka sote -järjestämisvastuu siirtyy alueille, tulee kunnassa seurata ja ohjata palvelutasopäätöksen toteutumista. Perusterveydenhuollon resurssoinnin vahvistaminen (lääkärille pääsy),  sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja valinnanvapaus hakevat paikkaansa sekä kunnissa että maakunnissa. Näitä yhteisiä asioita haluan jatkossakin olla viemässä eteenpäin. Olen kuulolla, ota rohkeasti yhteyttä.
 




Antti Huttu-Hiltunen
Opettaja, KM. yrittäjä

Maakunnallinen ja alueellinen yhteistyö elinvoiman edellytykset

Tulevaisuuden kunnan kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät panostuksia. Osaaminen ja osaava yhteistyö eri elinkeinopoliittisten toimijoiden kanssa ovat avainasemassa kunnan kehittäessä elinkeinopolitiikkaansa. Se on yksi tärkeimmistä kunnan/kaupungin yleiseen toimialaan kuuluvia elinvoiman ulottuvuustekijöitä. 

Yhdessä maakunnan ja alueen kanssa järjestettävät hyvät ja laadukkaat palvelut, terveellinen ja turvallinen ympäristö sekä tuottavat ja työpaikkoja tarjoavat yritykset muodostavat kunnan elinvoiman kiintopisteet. Lisäksi alueellinen ja maakunnallinen elinkeinopoliittinen yhteistyö ja sen myönteinen kehitys on kaikkien etu. Onnistunut yrittäjyys alueella muodostaa sen jakovaran, jolla palvelut rahoitetaan.

Myös Sote kuuluu nähdä elinvoimatekijänä. Yleisesti sotesektori on nähty Kankkulan kaivona, johon veroeurot uppoavat. Uudistuvassa maakunnassa/alueessa sote tulisi nähdä vahvana elinvoimatekijänä. Nordean ekonomistin P. Sorjosen mukaan "Soteala" on suurempi kuin yksikään teollisuuden ala, neljä kertaa suurempi kuin metsäteollisuus ja työllistäjänä maan toiseksi suurin kaupan alan jälkeen. Uudistus mahdollistaa yritystoiminnan ja palvelukonseptien kehittämisen sekä tarjoaa yritysten mukaan tulon entistä vahvemmin palvelun tuottajiksi.     

Tasokas koulutus on tasavallan toinen kruununjalokivi

Suomalainen perusopetus on saanut tunnustuksia laadustaan.Tasokas koulutus on tasavallan toinen kruununjalokivi, jota ei saa päästää kolhiintumaan. 

Suomen peruskoululaisten nousu kärkisijoille ns. Pisa-testeissä on herättänyt maailmalla vahvan kiinnostuksen suomalaista koulua kohtaan. Lisäksi jokin aika sitten saatiin myllyyn uutta vettä, kun koulutuspalvelualan kansainvälinen yhtiö Pearson julkisti kansallisia koulutusmalleja vertailevan tutkimuksensa 50 maasta.

Yhtiö luonnehtii Suomea ja Etelä-Koreaa "koulutuksen supervalloiksi". Tutkimuksen tekijät löytävät kuitenkin kaksi tärkeää yhteistä nimittäjää näistä maista: Korkeatasoiset opettajat ja koulutuksen arvostuksen.

Kansakunnalle, jonka tulevaisuudennäkymät eivät ole kovin valoisat, laadukkaan koulutuksen ylläpidon tulee olla keskeinen tavoite. Siksi opettajien pitää saada ansaitsemansa arvostus = itsensä kehittäminen, työn vapaus ja palkka.

Turvallisuusyksiköitämme ovat koti, kylä, kylätalo, koulu ja asuinalue

Kodin, kotikylän ja lähiympäristön merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei pitäisi koskaan kyseenalaistaa, oli sitten kysymyksessä lapsiperhe, ikäihmiset, aikuisväestö tai yksineläjät. 

Valtion ja kuntien yleisestä taloudellisesta taantumasta, maakunta-hallinnon/SoTe- uudistuksesta johtuen maamme kunnat tarvitsevat rinnalleen vapaaehtoisia kolmannen sektorin toimijoita, koska monikaan kunta tai kaupunki ei pysty yksin vastaamaan tuon ajan haasteisiin haja-asutusalueillaan.

Kylien kehittäminen on paljolti kylän ja siinä toimivien yhdistysten oman aktiivisuuden, toimeliaisuuden ja kekseliäisyyden varassa.Kuka muu muka tulisi korjaamaan esim. kylätaloa, niittämään tienvarsiheiniä tai järjestämään toimintapäiviä, elleivät kyläläiset ja yhdistysväki ITSE.

Huoli ympäristöstä ? kohti luonnonvara ja biotaloutta

Ilmastonmuutos ja resurssien niukkeneminen edellyttävät biotalouden kehittämistä. Älykäs teknologia mahdollistaa uudet tavat kehittää energiatehokkuutta ja kierrätystä. Suomen metsäteollisuudellakin on edessään suuri loikka kohti biopohjaisia tuotteita ja palveluita.
Tässä on juuri nyt huippuhieno mahdollisuus koko Suomen taloudelle! 

Cleantech on alue, johon pitää panostaa vahvasti Suomessa. Cleantech yritykset edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä ja vähentävät haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Oulu ja Suomi tunnetaan pian Cleantechin ydinalueina.

Kestävien ratkaisujen kehittämisellä, käyttöönotolla ja viennillä parannetaan vaihtotasetta, lisätään omavaraisuutta, luodaan uusia työpaikkoja sekä saavutetaan ilmastointitavoite.Tilastokseskuksen mukaan( 14.4.2015)  biotalouden tuotos (liikevaihto) on 10 vuodessa noussut yli 10 miljardia euroa käyvin hinnoin.

Suositaan lähiruokaa kaupungin hankinnoissa

Ruoan kotimaisuus/lähiruoka julkisissa ruokapalveluissa on valitettavasti edelleen taka-alalla, kun kaupungeissa ja kunnissa tehdään päätöksiä hankinnoista. Näin siitä huolimatta, että hankintalaki ei estä kotimaisten tuotteiden käyttöä. Oulun kaupunginvaltuustossa keskustelemme usein budjettirahoituksen vaikuttavuudesta, eli siitä onko sijoitetuilla vero euroilla saatu tuloksia.

Voinko tulevaisuudessa ilokseni todeta, että ne lisäpanostukset, joita Lööki Oy:n (  Oulun kaupungin ja PPSHP:n yhteiskeittiö) johto ja hallitus vuosittain lähiruokanimikkeen alle toivottavasti lisäävät, ovat tuottaneet tuloksia? Tämä vaatii sitoutumista ko. asiaan. Tullaanhan Löökin keittiössä tekemään 25 000- 30 000 annosta/päivä. Vastuullinen kuluttaminen ja syöminen on arkipäivää. 

Useimmiten on kiinni tahdosta käyttää ja suosia lähiruokaa kuntatasolla tehtävissä valinnoissa. Ruokatuotanto työllistää valtavan määrän ihmisiä pelloilta, teollisuuden kautta palvelualoille.Esimerkkinä voisin mainita Pohjolan Maidon Oulun meijerin Maikkulassa. Se jalostaa Oulun ympäristöstä ja pohjoispuolella tuotettua maitoa 160 milj. litraa vuodessa ja itse meijerissä on 300 hlöä töissä ja 140 autoa vuorokaudessa tuo tai vie maitojalosteita sieltä vuorokaudessa.

Lienevätkö lähiruoan monet positiiviset kerrannaisvaikutukset nykyisin kaikille vielä selviä?

Lähidemokratiaa lisättävä

Mitkään kansalais- ja lähidemokratian laajentamiseen tähtäävät  toimet eivät voi menestyä, elleivät kansalaiset ja valtuutetut pääse vaikuttamaan riittävässä määrin jo suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa käytävään keskusteluun ja linajuksiin.

Kuntaliitosten myötä on syntynyt pinta-alaltaan suuria kuntia ja kaupunkeja ja jotta lähidemokratia todella pelaisi, on meidän esimerkiksi Oulun kaupungissa muodostettava ns. aluelautakunnat. Aluelautakunnille pitää saada oma budjetti ja oma virkamies valmistelemaan, esittelemään ja toimeenpanemaan asioita. Aluelautakunnan virkamiehenä( oman toimensa ohella) voisi toimia esimerkiksi aluepäällikkö tai alueellisen tuen palveluvastaava.

Terveysteknologian tulee olla kaupunkimme kehittämisen kärkiä

Suomen terveydenhuoltojärjestelmämme toimivin osa on yo-sairaaloiden erikoissairaanhoito. Ilman tutkimusta ja siihen tarvittavaa panostusta ei Suomen kansantalouskaan pääse nousemaan suosta johon olemme uponneet. 

Onhan terveysteknologia noussut Suomessa viime vuonna (2016) korkean teknologian vientialoista ykköspaikalle. Ilman tutkimusta ei myöskään pystytä vaikuttamaan hoitokäytäntöihin. Oulun yliopistossa on tehty laaja selvitys kliinisen tutkimuksen vaikuttavuudesta. 

Selvityksessä käy ilmi, että Oulun Yo-sairaalassa tehdään laadukasta kliinistä tutkimusta ja huomattava osa tutkimustuloksista pystytään viemään käytännön kliiniseen toimintaan siten, että käyttöön on saatu aiempaa tehokkaampia ja turvallisempia menetelmiä diagnoosien tekemiseen ja potilaiden hoitamiseen. Lisäksi hoidoista aiheutuvat kustannukset vähentyvät. Esim. lasten kitarisaleikkauksista luopuminen (ja laitetaan ns. ilmastointiputket korviin) lasten korvatulehdusten ehkäisemiseksi tuo laskennallisesti 2,3 milj. euron säästöt vuodessa.