Nopea laajakaista on osa rakennettua kilpailukykyä ja elinvoimaa

Toimivat tietoliikenneyhteydet joko tasa-arvoistavat tai eriarvoistavat yhteiskuntaamme/kaupunkiamme/maakuntaamme

Päättyneen Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteena oli tuoda vuoteen 2015 mennessä nopea 100 megan laajakaista enintään kahden kilometrin päähän vakituisista asunnoista ja yritysten toimipaikoista. 

Hanke EI SAAVUTTANUT tavoitettaan: määräaikaan mennessä nopea laajakaista oli käytössä noin 50 prosentilla kotitalouksista. 

Hanke onkin saanut jatkoaikaa. Tutkimustulokset tukevat laajakaistarakentamisen tukipolitiikkaa. Vuosina 2000-2014 laajakaistan hyvään saatavuuteen panostaneet kunnat ovat menettäneet vähemmän työpaikkoja ja väestöä kuin niiden vertailukunnat, joissa nopean laajakaistan saatavuus on heikompi. 

Kiinteiden tietoverkkoyhteyksien merkitys laajojen maaseutualueiden ja pitkien etäisyyksien Suomessa korostuvat tulevaisuudessa. Mahdollistaahan laajakaista monella alalla uutta liiketoimintaa sekä toimintojen kehittämistä ja edistää näin tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamista maaseudulla. Toimivat ja nopeat tietoliikenneyhteydet joko tasa-arvoistavat tai eriarvoistavat yhteiskuntaamme. Tutkimustulokset vihjaavat kiinteästä laajakaistasta muodostuneen 2000-luvulla autoteihin ja sähköön verrattavissa oleva infrastruktuuri. Se kytkee maaseudun ja taajamatkin osaksi globaalia maailmaa ja määrittää resurssien hyödyntämistä.

Nopea laajakaista on osa rakennettua elinvoimaa ja kilpailukykyä. Pitkien etäisyyksien myötä maaseutu myös hyötyisi tästä suhteellisesti enemmän kuin muut alueet.

Maaseudun kohdalla akuutti kysymys on se, että miten paikalliset resurssit ja laajat alueet saadaan kytkettyä mukaan digitalisoituvaan yhteiskuntaan.  Pahimmillaan uhkana voi olla jopa luonnonvarojen jääminen talouskäytön ulkopuolelle.   Kyse ei ole pelkästään laajakaistasta, vaan laajemmin maaseudun elinvoimasta. Siksi laajakaistahankkeiden kannattavuutta ei voi mitata pelkästään investointikustannuksilla. Kannattavuutta tulee arvioida laajemmin osana kokonaisvaltaista maaseudun mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Antti Huttu-Hiltunen Oulun kaupunginvaltuuston jäsen, Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston jäsen 
6.3.2017