Rantapohja 2/2017

Oulu nousuun puuenergialla ja puutieteellä

Ylikiimingin koulun hakelämpölaitos

Puuenergiasta näyttää tulevan merkittävä osa Suomen ja Euroopan energiahuollon tulevaisuutta. Hyvänä esimerkkinä ovat pienet hakelämpölaitokset ja pilkotun polttopuun kaupallinen valmistaminen ja lisääntyvä käyttö. Alle 0,5 MW lämpölaitoksissa polttoaineen laadulla on suuri merkitys etenkin laitoksen toimintavarmuudelle ja käyttöiälle sekä lämpötehokkuudelle.

"Puutiedettä" tarvitaan puupolttoaineen laadun parantamisessa. Vanhat aisaus- ja rasiinkaatotutkimukset on syytä lukea uudelleen tämän päivän näkökulmasta. Tällä hetkellä olemassa olevia tietotarpeita ovat mm:

Puun osittainen kuorinta hakkuun yhteydessä
Energiapuun luotettava mittaus
Puun kosteuden alentaminen luonnonkuivauksella
Pilkkeen keinokuivauksen kaavojen optimointi tarvittavan ajan ja energiatarpeen suhteen
Nestemäisten polttoaineiden ja kaasun tuottaminen puusta suuressa mittakaavassa ja tehokkaasti

Puuenergia on jo nyt seksikästä, mutta tämä on vasta alkua. Perinteisen energiasektorin edustajien pulssi kohoaa ja pakaralihakset jännittyvät kun puhutaan öljystä ja kaasusta. Uskon että tulevaisuudessa EU:n alueella on tutkijoille ja kehittäjille resursseja tarjolla puuenergiatyöhön runsaasti. Toivon että suomalainen "puutiede" ottaa tästä kakusta kunnon siivun.

Tekstisisältöä pääset muokkaamaan tuplaklikkaamalla tekstialuetta. Tekstieditorilla voit lisätä ja muokata linkkejä, lihavoida, kursivoida ja alleviivata tekstiä sekä luoda listauselementtejä ja numerolistauksia. Asetuksista voit asemoida tekstin oikealle, vasemmalle tai keskitetyksi sekä jakaa tekstikappaleen useampaan eri komponenttiin.

Kouluja lämpiää hakkeella Oulussa

Oulun kaupunki suhtautuu positiivisesti uusiutuvan polttoaineen käyttöön. Ylikiimingissä kouluja ja Vesalan monitoimitaloa lämmitetään hakkeella. Alkusysäys asialle saatiin Ylikiimingin koulun peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2007-2009. Olin noina vuosina kaupunginhallituksen jäsen ja investointien hankeryhmässä kirjautin pöytäkirjoihin asiasta kommentin. Silloinen kaupunginjohto lämpesi asialle ja niinpä v. 2015 Ylikiimingin koululle saatiin hakelämpölaitos, johon kaupunki investoi 500 000 euroa.

Laitoksissa käytettään vuositasolla noin 1300 - 1400 m3 puuta. Varapolttoaineena käytetään Öljyä, jota kuluu vuositasolla vain vaivaiset 3000 litraa. Jos muutetaan poltettu puu öljyksi, kuluisi laitoksissa öljyä yhteensä 170.000 -180.000 litraa. Taloudellisesti Oulun kaupunki säästää vuositasolla kymmeniä tuhansia euroja verrattuna siihen, että laitoksien polttoaineena olisi öljy.

Kun otetaan lisäksi huomioon, että puu laitoksille tulee Ylikiimingistä 15-20 kilometrin säteeltä, myös ekologisesti tällainen toiminta on kestävää, lisäksi puuraaka-aineen hankinta, haketus ja konetyöt sekä laitoksien valvonta, laitokset työllistävät muutamia henkilöitä läpi vuoden.

Koulurakentamista Oulussa riittää ja kunhan Kiimingin koulurakentamisia toivottavasti pian saadaan alulle, on syytä nekin kiinteistöt lämmittää uusiutuvalla lähipolttoaineella. Oulun Energian mukaan Toppilan lämpölaitos tarvitsee noin puoli miljoonaa kiintokuutio- metriä Pohjois-Pohjanmaalta korjattua puuta.

Jos Suomessa kaikissa vastaavanlaisissa pienemmissä ja suuremmissa paikoissa tuotettaisiin energia biolaitoksissa, työpaikkoja muodostuisi lisää valtakunnan tasolla tuhansia ellei kymmeniä tuhansia.

Antti Huttu-Hiltunen kaupunginvaltuutettu/Suomen keskusta